RSS-syöte

Avainsana-arkisto: Vety

Rakentamisen uudet energiamääräykset tulevat

Posted on

Ei aikaakaan, niin uudet, entistä paremmat energiamääräykset astuvat voimaan. Tämähän tapahtuu 1.7.2012 kun julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelman uusittu osa D3. Muutos on merkittävä, tarpeellinen ja odotettu.

Tässä kaksi pääpointtia siitä, mitä pitämän tulee:

  1. Siirrytään lämpöhäviötarkastelusta kokonaisenergiatarkasteluun
  2. Eri energiamuodoille asetaan primäärienergiakertoimet

Energiatehokkuusvaatimus paranee keskimäärin noin 20% verrattuna nykyhetkeen.

Mikäli asia kiinnostaa, tule ihmeessä kuuntelemaan lisää Helsingin rakennusvalvonnan järjestämään pientaloasukkaan ilmastoiltaan Helsingin keskustaan Laiturille. Tilaisuus on torstaina 29.3 klo 18:00 alkaen ja on maksuton.

Mainokset

Puhetta ja mielipiteitä

Posted on

Uusi asuntoministerimme Krista Kiuru (sd) kertoo Taloussanomien artikkelissa, että tulevaisuudessa Suomeen rakennetaan ekotaloja kepin ja porkkanan avulla. Se mitä kepit ja porkkanat ovat, ei kirjoituksesta varsinaisesti selviä. Arvaan, että keppinä toimivat kiristyvät määräykset, mutta porkkanat jäävät pimentoon. Artikkeli sinänsä on tynkä ja ei tuo mitään uutta auringon alle, paitsi sen, että sanat tulevat uuden asuntoministerin suusta.

Mielenkiintoisin anti on artikkelista syntynyt keskustelu. Keskustelussa Kiurua syytetään mm. ekofasistiksi ja tuskaillaan miten kaikki muuttuu huonoksi tulevaisuudessa. Peruspessimistit näkevät yleensä pelkät kepit, jotka tässä tapauksessa ovat kiristyvät rakentamismääräyskokoelmat, vaikka tarjolla olisi porkkanoitakin. Ikäväkseni kirjoituksesta ei löytynyt porkkanoita, joten ei ole mahdollista nähdä asiaa positiivisessa valossa ensinnäkään.

Mielipiteissä ei taida olla ainuttakaan kommenttia, jossa kirjoittaja tukee Kiurun esitystä, enkä tätä kyllä ihmettele.

Suurin syy vastustaviin kommentteihin johtuu pelosta, jota tiedon puute ruokkii.

Normaalijamppa (toki myös rakennusalan ammattilaisetkin) pelkää rakentamisen surkeaa laatua ja kalliita ratkaisuja, onhan niistä toitotettu jo monta vuotta, ja sitten vielä se EU. ”Viherpiipertäjän” arvonimen saaneen Kiurun niskaan puetaan syntipukin viittaa, hyvä puoli kommenteissa on se, että kerrankin kritiikin kohde henkilöityy ja päästään purkamaan tuntoja.

Aihe on herkkä ja sitä pitäisi lähestyä yksinkertaistetun positiivisesti.

Miksi kirjoituksessa ei puhuta porkkanoista ollenkaan, mitähän kummia ne voisivat olla? Verohelpotuksia kenties, tai rahallista tukea energiaremontteihin? Rakentamismääräykset varmasti tiukentuvat, mutta sekin on loppujen lopuksi vain positiivinen asia!

Kehottaisin ministeri Kiurua osallistumaan pikaisesti esiintymis-, myynti- ja markkinointikurssille, jotta näin herkkä ja tunteita herättävä asia voidaan esittää oikeassa valossa. Ympäristöministeriöstä löytyy vankkaa asiantuntemusta faktoihin, ne pitäisi vain esittää oikealla tavalla.

Science Fiction?

Posted on

Näin insinöörinä sitä tulee ajateltua erilaisia ratkaisuja maailman energia ongelmiin eli mistä tulevaisuudessa revitään tarvittava energia? Öljykin loppuu ennemmin tai myöhemmin ja monet muut energialähteet saastuttavat liikaa.

Edellisessä kirjoituksessani sivusin energiantuotantoa vedystä. Vedyssä on monen asiantuntijan mukaan ratkaisu pidemmällä tähtäimellä ihmisen liikkumisen tarvitsemaan energiaan. Toki vetyä voi käyttää myös ”normaaliin” energiantuotantoon. Vety vaikuttaa olevan oikein ihmeaine, sillä sitä poltettaessa, kun happiatomi yhtyy vetyatomiin, saadaan palamistuotteena puhdasta vettä höyryn muodossa!

Lisäksi vety(H) on kiitollinen aine, koska sitä saadaan vedestä(H2O) ja vety on maailmankaikkeuden yleisimpiä alkuaineita. Ongelma on kuitenkin sen erottaminen (tekeminen) ja varastointi. Vedyn tekeminen vaatii runsaasti energiaa ja ainut järkevä tapa varastoida sitä on nesteen muodossa. Miten sitten vetyä oikein voitaisiin tehdä niin, että energiaa ei kuluisi liikaa? No, energiaa kuluu joka tapauksessa, mutta missä maapallolla voisi olla sopivaa energiaa vedyn tekemiseksi?

Mieleeni tulee kaksi tapaa, joissa voisi piillä suuriakin mahdollisuuksia.

Tapa 1:
Pohjoiset viikinkiserkkumme Islannissa kärsivät vielä kovin vuonna 2008 alkaneesta talouden taantumasta. Minulla on heille hyviä uutisia. Islannissa on valtavasti geotermistä energiaa, joka puskee maasta läpi. Hurjimpina ilmiöinä ovat tulivuorenpurkaukset, jotka sylkevät ilmaan valtavat tuhkapilvet. Islantilaiset ovat jo valjastaneet maan energiaa käyttöönsä, Reykjavikin asunnoista 95% lämpenee geotermisellä (primääri)energialla. Tätä luontaista energiaa voitaisiin valjastaa myös vedyn erotteluun vedestä. Raaka-aineesta ei tulisi myöskään pulaa keskellä Atlanttia. Nesteytetty vety kuljetetaan tankkereilla (jotka toimivat vedyllä) ympäri maapallon, sinne missä energiaa tarvitaan. Toki koko hanke vaatisi mittavat investoinnit.

Geoterminen voimala

Tapa 2:
Suuret määrät energiaa saadaan auringosta, myös tätä energiaa voitaisiin käyttää vedyn valmistukseen. Oikea paikka aurinkoenergian keräämiseen olisi esimerkiksi autiomaat oikeilla leveysasteilla. Islannin tapaukseen verrattuna perustamiskustannukset olisivat todennäköisesti suuremmat niin rahassa kuin ympäristön kannalta, koska aurinkokennojen ja -keräinten tuottaminen vaatii rahaa sekä kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa. Uskon, että investoinnin takaisinmaksuaika olisi järkevä (kun mittarit asetetaan oikein) ja tämä olisi hyvä kehityskohde maille jotka haluavat päästä pois köyhyydestä. Kuvitellaan, että auringosta saatava energia voitaisiin tuottaa jossakin kehitysmaassa, näissä maissa on usein myös pula vedestä. Maa saisi tuloja vedyn viennistä ja voisi käyttää vetyä oman energiantarpeensa lähteenä. Palamistuotteena saataisiin vesihöyryä, joka helpottaisi vesipulaa.

Tieteiskirjallisuutta tai ei, haaveita pitää olla!

Rahan suhteellisuus

Posted on

Suomen velkatakuut ja muut velvoitteet euron kriisissä ovat jo kymmeniä miljardeja euroja. Saksan ‎kohdalla puhutaan jo sadoista miljardeista. Summat ovat niin suuria, että ihminen ei voi niitä enää ‎käsittää. Olisi melkein sama, vaikka velkaa ja takuita olisi miljoona biljoona euroa. Kreikan velkataakka on noin 400 miljardia ja ‎Portugalin noin 350 miljardia ja niin edelleen.

Mihin kummaan kaikki nämä rahat on käytetty ja kuka on ne ‎lainannut? Onko näitä rahoja konkreettisesti olemassa vai ovatko ne vain sähköistä dataa tietokoneen ‎näytöillä? Valuuko nämä rahat sitten aikanaan pieninä virtoina eri maiden villevirtasten tileille sosiaalitukien, ‎eläkkeiden jne. muodossa sekä erinäisiin valtiollisiin projekteihin ja sitä kautta palkkioina työntekijöille ja ‎konsulteille. Jotenkin näinhän se talous toimii mainituissa kriisimaissa ja muuallakin.‎

Luin jokin aika sitten Kauppalehdestä ja hieman myöhemmin Helsingin sanomista artikkelit tulevaisuuden ‎liikkumisesta, sekä millä energialla tarvittava liike saadaan aikaan. Lyhyesti sanottuna ”nyt eletään välikautta, ‎jolloin hybridiautot ovat voittajia. Muutamien vuosien päästä siirrytään vetyvetoiseen energiaan”. ‎Suurimpana ongelmana vedyssä (tällä hetkellä) on sen vaikeasti ratkottava valmistaminen ja käsiteltävyys. ‎Vedyn jakeluun tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen maksaisi huimia summia. Esimerkiksi Saksaan ‎vetyverkoston rakentaminen maksaisi kolme miljardia euroa.

HETKINEN, siis vaivaiset kolme miljardia? ‎Verratkaapa tätä summaa tämän hetken eurokriisin kustannuksiin.

Entäs sitten lähes saasteeton ydinvoima? Maailmalla on käynnissä montakin tutkimushanketta, jossa energiantuotanto perustuu ‎fuusioreaktioon. Perinteisessä ydinvoimassa energia tuotetaan repimällä atomit erilleen (fissio), fuusioreaktiossa kaksi atomia yhtyy. Se on siis nykyisen ydinvoiman ”vastakohta”. Cern:ssä saatiin luotua jo alkuräjähdystä ‎vastaava tila sekä antivetyä, tätä fuusioreaktiota tutkimalla. Fuusioreaktion käytölle ei nähdä kaupallista ‎mahdollisuutta vielä vuosikymmeniin, lisää tutkimustyötä (lue: rahaa) tarvitaan. Aikanaan olin erittäin mielenkiintoisella ‎luennolla, jonka pitäjänä oli Esko Valtaoja. Hän otti fuusioon perustuvan ydinvoiman esiin, kun oli puhetta ‎energiasta ja sen riittävyydestä tulevaisuudessa. Fuusiovoimala olisi arvioiden mukaan mahdollista ‎kaupallistaa tuottamaan energiaa noin kymmenessä vuodessa ja noin kymmenellä miljardilla eurolla. ‎

HETKINEN, siis vaivaiset kymmenen miljardia?‎

Edellä mainittuihin kohteisiin tarvittava raha on sitä ”oikeaa rahaa” ja sitä ei tunnu löytyvän niin sitten ‎millään. Pankkien, lainoittajien ja suursijoittajien markkinatalous on mennyt varsin kummalliseksi. Pankit ‎siirtelevät lainarahaa ilman pelkoa, konkretisoituvasta riskistä, sellaisille maille jotka lähemmässä ‎tarkastelussa eivät ikinä veloistaan tulisi selviämään. Peittelihän esimerkiksi Goldman Sachs Kreikan ‎valtiovarainministeriön väärennettyjä talouslukuja. Uusia lainapaketteja muokataan entistä ‎monimutkaisemmiksi sijoitustuotteiksi, joista pankkiireillakaan ei ole ymmärrystä mutta potentiaalinen ‎tuotto on päätä huimaava. Turvatyynykin löytyy, se on auttajamaiden veronmaksajat.‎

Pitäisiköhän laittaa laina- ja takuurahahanat kiinni ja antaa perinteisen markkinatalouden hoitaa kriisimaat kuntoon? Eihän sitä kannata hammastakaan paikata ennen kuin kaikki mätä on saatu pois.