RSS-syöte

Avainsana-arkisto: pörssi

Kvartaalitalous ja pikavoittojen tavoittelu

Posted on
Kvartaalitalous ja pikavoittojen tavoittelu

Saas nähdä millaisen massan ”Tavataan Torilla 15.10”-liike saa masinoitua huomenna ympäri Suomen turkuja ja toreja. Kansainvälistä esimerkkiä noudattaen, tarkoitus on nostaa keskustelua ”todellisesta demokratiasta” ja vastustaa globaalia taloutta, joka aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää.

Tästä päästäänkin aiheisiin, joita olen funtsaillut. Onko pörssi enää se paikka, jossa pääomat ja yritykset kohtaavat vai perustuuko se robottien spekulatiiviselle kaupankäynnille? Ohjaako joka vuosineljännes tehtävä tilinpäätös vain pikavoittojen tavoitteluun sellaisissakin yrityksissä, joissa lyhin investointien ja rahavirtojen tarkasteluväli pitäisi olla vuosi tai useampi?

Pörssissä uusinta uutta ovat juuri nuo kauppaa käyvät robotit. Matemaatikot virittävät niihin hienoimmat algoritmit, jotka sekunnin sadasosassa tekevät kylmään laskentaa perustuen ostopäätöksiä. Niiden tuotot perustuvat silmääkin nopeampiin spekulatiivisiin kauppoihin. Tätä kauppaa kutsutaan HFT-kaupaksi (High Frequency Trading)

Lyhykäisyydessään voisi sanoa, että HFT-kaupassa robotit sijoittavat miljardi euroa osakkeeseen X. Tämän jälkeen osakkeen kurssi nousee minimaalisesti. Robotti laittaa osakkeen myyntiin ja saa sen myydyksi. Tämä kaikki käy niin nopeasti, ettei ehdi kissaa sanoa. Näin pääoma on noussut pari sataatuhatta euroa ja homma jatkuu.

Pörssi on tosiaan yksi homma, kun ajatellaan eettisyyttä. Toinen puoli kolikosta on yrityksille kuuluva vastuu.

Edellisessä kirjoituksessa mainitsin Milton Friedmanin, hän oli se kuuluisa taloustieteilijä joka lanseerasi lauseen: ”Yrityksen ainoa yhteiskunnallinen tehtävä on tehdä voittoa”. Mielestäni yrityksellä on myös muitakin rooleja yhteiskunnassa! Yritysten täytyy maksaa tarvittavat verot ja palkat sekä oltava hyvä yrityskansalainen, kohdeltava sidosryhmiä kestävällä tavalla ja kohdattava kilpailijat rehelliseltä pohjalta. Nämä edellä mainitut seikat ovat ikään kuin ”tekninen minimi”. Mikäli yritys haluaa kantaa oikeasti vastuuta, on toiminnan oltava eettistä, moraalista ja toki myös voittoa tuovaa.

Mikäli homma ei muutu veikkaisin, että vastaisuudessa nähdään yhä enemmän protesteja kvartaalitaloutta vastaan. Lisäksi valveutuneet kuluttajat osaavat vaatia yritykseltä vastuullisuutta, he tekevät tämän äänestyksen rahoillaan. Työntekijöillekin on tärkeää yrityksen moraali, tämä vaikuttaa varmasti parhaiden työntekijöiden saamiseen tai saamatta jäämiseen.

Esimerkkejä moraalisesti vastuuttomista yrityksistä on lukemattomia, mutta eräs niistä on kertomisen arvoinen.

Dennis Gioia on tutkinut klassista esimerkkiä eettisestä ja moraalisesta epäonnistumisesta. 1970-luvun alussa Ford toi markkinoille uuden mallin nimeltä Ford Pinto. Malli oli pieni kaupunkiauto, joka vastasi japanilaisten automerkkien kilpailuun. Kyseinen malli suunniteltiin liian nopeasti ja suunnitteluvirheen takia auton bensatankki oli sijoitettu väärään paikkaan. Fordin omissa kolaritesteissä havaittiin, että vaatimattomassakin peräänajotilanteessa auton bensatankki repesi ja sytytti tulipalon. Ford jätti kuitenkin tarvittavat muutokset tekemättä, sillä pienessä autossa bensatankin turvallinen sijoittaminen olisi syönyt takakontista turhan paljon tilaa sekä nostanut tuotantokustannuksia.

Markkinoilletulon jälkeen autoja alkoi syttyä tuleen peräänajotilanteissa. Ford joutui selittämään tilannetta ja miettimään miten asian kanssa tulisi edetä. Autoja ei kutsuttu korjattavaksi, sillä Fordin tekninenosasto ei halunnut uskoa autojen vaarallisuuteen. Toinen osasto teki asiasta hyytävän kustannus-hyötyanalyysilaskelman, joka vahingossa pääsi julkisuuteen.

Kustannus-hyötyanalyysi: case Ford Pinto

Kustannukset

  • Myynti: 12,5 miljoonaa autoa 
  • Korjauskustannukset: 11 $/auto
  • Kulut yhteensä: 12 500 000 x 11 = 137 milj. $

Hyödyt

  • Säästö: 180 palokuolemaa, 180 vakavaa loukkaantumista, 2100 palanutta autoa
  • Kustannus: 200 000 $/kuolema, 67,000 $/loukkaantuminen, 700 $/auto
  • Säästö: (180 x 200 000)+(180 x 67 000)+(2100 x 700) = 49,5 milj. $

Laskelman perusteella ei siis näyttänyt olevan kannattavaa kutsua autoja korjattavaksi. Käsittämättömäksi laskelman tekee se, että kuolemille ja loukkaantumisille on annettu kylmästi rahallinen arvo.

Ford Pinto

Ei jotain niin pahaa, etteikö hyvääkin. Jotkin yritykset ovat puolestaan supervastuullisia. Niiden ei tarvitse toistella asiakkailleen ja itselleen miten vastuullisia ne ovat. Teot puhuvat puolestaan. Palaan supervastuullisiin yrityksiin blogissani pikapuoliin.

Mainokset

Bubbling under

Posted on

Insinööri Kuusisen keittiössä kattilat sihisee ja kihisee! Ja nyt ei puhuta mistään riisinkeittimistä, vaan kyseessä on kunnon painekattilat. Pysyykö kansi päällä vai lentääkö se pois? Raotetaan kantta ja käännetään levyä hetkeksi pienemmälle…

Ai-jai, kylläpä tuoksuu jo herkulliselta!  

… Katsotaanpas mistä aineista näitä soppia oikein keitellään?

 1. Kvartaalitalous ja pikavoitot VS. perheyritykset ja Superyritysvastuu

Ohjaako kvartaalitalous vain pikavoittojen tavoitteluun? Entä miten pikavoittojen tavoittelu sopii yritysetiikkaan ja -vastuuseen? Ovatko mellakat Kreikassa, Wall Streetilla ja Englannissa seurausta kapitalismin epäonnistumisesta?

Nalle Wahlroosin ja Milton Friedmanin (kansantaloustieteilijä ja nobelisti 1976) mielestä yrityksen ainoa yhteiskunnallinen tehtävä on tuottaa voittoa. Onko tämä neljäkymmentä vuotta sitten esitetty ajatus vielä kurantti?

Miksi perheyritykset ovat niin menestyviä? Olen törmännyt viimeaikoina Supervastuullisiin perheyrityksiin ja ne ansaitsevat oman huomionsa. Arvostettiinko entisaikojen patruunoita niin paljon, koska he pitivät työntekijöistä isällistä huolta? Pystyykö kasvoton institutionaalinen sijoittajasyndikaatti samaan?

2. Onko se lama vai taantuma

Kreikkaa tuskin saadaan enää pelastettua. Jonkinlainen järjestely Kreikan velkojen suhteen  tulee eteen joko vielä tämän vuoden puolella, tai viimeistään 2012 talvella. Mikäli järjestely hoidetaan ennemmin kuin myöhemmin ja vahvalla otteella, on mahdollista, että markkinat taantuvat vain hetkeksi laskukierteeseen.  Jos taasen asiaan ei tartuta ja Kreikan tekohengittäminen jatkuu, on vuonna 2012 edessä lama.

3. Milloin kullan hinta ylittää 2000 euroa troy-unssilta

Mitä pahempi pankkikriisistä muodostuu ja mitä pidempään Kreikan tilanteen annetaan kehittyä, sitä enemmän sijoittajat hakevat rahoilleen turvaa. Tämä takaa kullalla ja myös muille raaka-aineille melkoisen hinnan nousun. Mikäli rahoitussektori menee kunnolla sekaisin, veikkaan kullan hinnan nousevan 2000 euroon keväällä 2012. Tällä hetkellä (10.10.2011) kullan hinta on 1228 €/Troy-unssi.

4. Uusi sukupolvi ja ympäristötietoisuus

Kolmikymppiset ja nuoret yleensäkin ovat erittäin ympäristötietoisia. Miten se vaikuttaa heidän päätöksiinsä kuluttajina? Onko ”jo niin 2007-lukulaista” ajaa citymaasturilla, kun tarjolla on hybridejä? Ostetaanko luomua vaikka se on kalliimpaa? Miten asuntojen energiankulutukseen pitäisi suhtautua?

5. ”Freeman 4”: Frimanin ja Uuden fantasian levyprojekti

Uusi fantasia ja Friman julkaisivat jokin aika sitten upean singlen ”Liian myöhään”. Viime viikolla uunista pukkasi ulos pitkäsoitto nimeltä Freeman 4, ajattelin ostaa.

Näistä aineista saadaan monen ruokalajin illallinen! Nyt kun ainesosat ovat selvillä, antaa patojen porista vielä vähän aikaa ja antaa aiheiden tekeentyä. Kohta kutsutaan syömään, Bon Apetit!

 

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmaa

Posted on

Joka tuutista saadaan uutisia, jotka ovat erittäin pessimistisiä ja synkkiä. Tässä maailman myllerryksessä muistuu mieleen vanha sanonta: ”Situation is critical – Keep it simple”.  Onhan olemassa myös sanonta pirujen maalaamisesta seinille…

Reaalimaailma on juuri toipumassa edellisestä lamasta kun finanssimaailmassa alkaa taas tapahtua. Miksi näin tapahtuu, sitä en pysty arvioimaan kun ei sitä tiedä kukaan muukaan. Ehkä kyse on vain laumakäyttäytymisestä, tai kenties maailmanluokan salaliitosta?

Kuitenkin yksi asia on varmaa, tulevaisuus on epävarma. Varmaa on, että lama tulee ennemmin tai myöhemmin. Varmaa on myös, että nousukausi tulee. Varmaa on, että elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

Ihmisten (myös sijoitusasiantuntijoiden) kapasiteetti käsitellä nykyistä valtavaa tiedon määrää on rajallinen. Toisille se on helpompaa, toisille vaikeampaa. Maailma on kutistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikani niin paljon, että tsunamit, maastopalot, sodat, mellakat, irtisanomiset, nälänhädät ynnä muut maailman ikävät tapahtumat tulevat iholle välittömästi. Nykyihminen saa yhdestä sanomalehdestä enemmän tietoa globaaleista tapahtumista, kuin 1700-luvulla elänyt ihminen sai koko elinaikanaan. Vauhtisokeus iskee ja asioiden kokoluokat hämärtyvät. Jotta informaation yliannostuksesta selviää, täytyy oppia sietämään ja hyväksymään epävarmuutta sekä ymmärtää, että omalla tekemisellä voi vaikuttaa lähiympäristöönsä. Asioita voi myös yksinkertaistaa.

Asioiden yksinkertaistamisessa ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Jos miettii miten parhaat asiantuntijat ja neuvonantajat työskentelevät, niin he yksinkertaistavat asioita kuulijan tasolle. Usein tuntuu, että asioista halutaan antaa monimutkainen vaikutelma vain jotta oma erinomaisuus tulee esiin.

Kun muistelen aikaa, jolloin vaimoni oli kotona rakkaan tyttäremme kanssa, niin hän oli erityisasiantuntija ymmärtämään lapsemme tarpeita, vaikka yhteistä puhekieltä ei tuolloin vielä ollut. Hän oli oppinut mikä merkki, ääni tai ele milloinkin tarkoittaa tiettyä tarvetta. Tämän monimutkaisen kommunikaation opetteluun tarvittiin enemmän aikaa, kuin mitä minulta työn ohella jäi. Vaimoni pystyi antamaan minulle yksinkertaistettuja täsmäneuvoja, joilla pärjäsin tyttäremme kanssa kahdestaankin. Näin toimii todellinen asiantuntija.

Liikaan synkkyyteen ei kannata vaipua vaikka maailmalla kuohuu. Lama tulee tai sitten ei. Kaikissa tapauksissa, nousukaudella tai lamassa, kannattaa asiat pitää tarpeeksi yksinkertaisina ja kirkkaana mielessä. Maailman tapahtumia on mukavaa pähkäillä, mutta sen ei kannata antaa rasittaa omaa kapasiteettia liikaa

Keep it simple!

Junia menee ja tulee

Posted on

Nokian osakekurssi tippui tiistaina 31.5.2011 karmaisevat 18 % kun epävarmuus maailman tilanteesta ja ‎kilpailijoiden paine saivat Nokian ilmoittamaan, että minkään näköisiä ennusteita vuodelle 2011 ei pystytä ‎antamaan. Loppuviikosta meno jatkui samansuuntaisena ja Sampo-pankki ennusti osakekohtaisen hinnan ‎vajoavan pahimmillaan kahteen euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen tulos tulee ‎laskemaan pakkasen puolelle tai jos oikein ”hyvin” menee, niin tulos voi olla lähellä nollaa.‎

Itselläni on muutamia Nokian osakkeita ja suuressa viisaudessani reilu vuosi sitten, taantuman luullussa ‎jälkimainingissa, ostin osakkeita hintaan 7 euroa/kpl. Nyt hinta on reilu 4 euroa/kpl ja jos ennustus ‎toteutuu, niin osake on enää 2 euroa/kpl. Historiallisesti tarkasteltuna, ja Nokian oletetun kapasiteetin ‎tuntien, seitsemän euroa vaikutti siltä, että siitä on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Tehty mikä tehty, ‎mutta miten ihmeessä tähän on päädytty?‎

Alle viisi vuotta sitten Nokia oli suvereeni johtaja niin peruspuhelimissa kuin älypuhelimissakin. ‎Ensimmäinen kunnon haastaja älypuhelin sarjaan taisi olla RIM:n Blackperryt. Tällainen perusjamppa kuin ‎minä, ei ollut vielä pari vuotta sitten kuullutkaan mistään ”marjapuhelimista”. Silloisella työnantajallani oli älypuhelinkäytössä Blackberryt. Suomessa näitä puhelimia ei saanut toimimaan, ‎koska operaattorit eivät niitä tukeneet. Työnantajani, joka saksalaisella pedanttiudella halusi, että saamme ‎puhelimiimme sähköpostiominaisuuden, ei voinut ymmärtää miksi Suomessa ei ”blackjackiä” voinut käyttää. Heille mikään muu puhelin kuin blackberry ei tullut ‎kysymykseen mahdollisen tietoturvariskin takia. RIM oli saanut emoyrityksemme koukutettua hurjilla lupauksilla ‎tietoturvasta. Myöhemmin ymmärsin suomalaisten myyntimiesten puheista, että Nokialla on täysin samat ‎todennäköisesti turvallisemmatkin tietoturvaratkaisut. Niin tai näin RIM:n Blackberryja ei tullut ja sain olla ‎rauhassa puhelimeen saapuvilta sähköposteilta (nykyään kuulostaa kivikautiselta). Mutta ei RIM:lläkään mene enään niin hyvin, Apple ja Androidit ovat vieneet sen markkinaosuutta (vaikka tietoturva oli ‎huippuluokkaa). Puhelinostot tehdään siis tunteella, ei järjellä. ‎

Vaimollani on työpaikalta saatu Nokian C6 puhelin, jossa on kosketusnäyttö ja liukukannen alla ‎näppäimistö. Hyvällä tahdollakaan puhelinta ei voi sanoa onnistuneeksi. Jotta käyttö on sujuvaa pitää olla ‎tekniikan ammattilainen, niin vaikeakäyttöinen vekotin on. Netin selailu on raivostuttavan kankeaa jos ‎vertaa esimerkiksi Android-puhelimeen. Ym ym. ‎

Nokia oli ilmeisesti tuudittautunut omaan ylivertaisuuteensa ja asettunut tukevasti mukavuusalueelleen. ‎Vuonna 2007, siis neljä vuotta sitten, Apple esitteli uuden keksintönsä joka muutti pysyvästi maailmaa ja ‎teki lopulta Nokiasta ”pitsinnyplääjän” älypuhelimissa. Vaikka itse en ole mikään suuri Apple-fani, on kuitenkin ‎nostettava hattua Applen Steve Jobsille. Alla on osa 1 iPhonen esittelytilaisuudesta. Mikä tuote ja mikä hieno ‎tapa esittää asiat. Jobs on luontainen esiintyjä, täynnä karismaa ja aito keksijä. ‎

Steve Jobs esittelee iPhonen

Uskon, että Nokian ”pellepelottomat” olisivat hyvässä ohjauksessa varmasti pystyneet samaan. ‎

Nyt asiakkaat Kiinassa ja Intiassa ovat hylkäämässä Nokiaa myös perinteisissä puhelimissa, halvalla myyvät kilpailijat ‎ovat saaneet markkinaosuuksia. Windows Phonen on onnistuttava ja halpoihin peruspuhelimiin on ‎saatava lisäarvoa nostamatta hintaa. Asiakas haluaa kokonaisuuksia ja helposti käytettäviä palveluja, ei pelkkää puhelinta. Elämme mielenkiintoisia ‎aikoja, katsotaan miten käy.‎