RSS-syöte

Avainsana-arkisto: hometalo

Hometalon korjauksesta – Ilmanvaihdon suunnittelu

Posted on

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, niin autamme talkoohengessä kavereita hometalon remontissa. Hometalon korjausratkaisuissa tarvitaan rakennusalan ”poikkitieteellistä” otetta. Tietoa tarvitaan sekä rakennefysiikasta, että talotekniikasta.

Kun vanhat homeiset rakenteet on saatu purettua ja putsattua, tehdään uutta rakennetta, joka on rakennusfysikaalisesti oikea (terve). Oikean rakenteen suunnittelu on lähtökohta ja sitten pitää vielä varmistaa, että toteutus tehdään hyvän rakennustavan mukaisesti. Pelkät oikeat rakenneratkaisut eivät kuitenkaan takaa pitkää ikää.

Hyväkin rakenne saatetaan kuitenkin pilata ja homehduttaa liian vähäisellä ilmanvaihdolla!

Jos rakennuksessa on oikein suunniteltu ilmanvaihto, tai entisaikoina tuuletus, niin homeongelmaa ei pääse syntymään. Yhä edelleen vanhat, jopa useampi sata vuotta sitten rakennetut, puurunkoiset rakennukset ovat pystyssä. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että niiden ilmanvaihdosta on huolehdittu. Suurin syy niin vanhempien, kuin uudempienkin talojen homehtumiseen on ilmastoinnin puutteellisuus tai puuttuminen kokonaan. Yleensä ilmanvaihto on pilattu perusparannuksen tai näissä tapauksissa peruspilaamisen yhteydessä.

Näin oli juuri käynyt kyseisen hometalon edelliselle omistajalle. Hyvää tarkoittaen energiansäästön muodossa, hän oli tukkinut niin tuuletus, kuin ilmanvaihtoreiät. Koko talossa oli ”energiaremontin” jälkeen vain yksi poistoilmaventtiili ja lähes kaikki rakenteiden tuuletusraot olivat tukittu umpeen!

Viimeksi mainitsin, että pientalon ilmanvaihdon suunnittelussa on kaksi riskitekijää, paineolosuhteet ja kanavien reittimuutokset. Alla olen avannut lyhyesti paineolosuhteiden ja reittimuutosten vaikutusta

Paineolosuhteet

Talon tulee olla hieman alipaineinen. Tämä tarkoittaa sitä, että talosta on poistuttava hieman enemmän ilmaa kuin sinne tulee. Aiemmin puhuttiin suhteesta 0,9. Se tarkoitti sitä, että koneellisessa ilmanvaihdossa taloon puhalletaan ilmaa esimerkiksi 90 litraa sekunnissa ja poistetaan 100 litraa sekunnissa. Tästä muodostuu suhde 90/100, eli 0,9. Litramäärät voisivat olla mitä tahansa, kunhan suhde pysyy samana.

Nykyään rakennukset rakennetaan entistä tiiviimmiksi, tällöin kone ei saa korvausilmaa ikkuna-, ovi- ja rakenneraoista. Tiiviissä rakennuksessa käytetään tasapainoisempaa painesuhdetta, esimerkiksi 0,95 tai 0,97. Tällöin sekä tulo- ja poistoilmavirrat ovat siis lähempänä toisiaan.

Talo tulee pitää alipaineisena sen takia, että ilmassa oleva kosteus ei pääse liiaksi seinärakenteisiin ja että ylipäätänsäkin kosteus saadaan hallitusti rakennuksesta pois. Entisaikojen tuuletuskanavat ja painovoimainen ilmanvaihto toimivat samalla periaatteella mutta sattumanvaraisesti ja hallitsemattomasti ulkolämpötilan ja tuuliolosuhteiden mukaan.

Hometalokohteemme on vanha rakennus ja epätiiviimpi, tällöin käytetään suurempaa alipainetta. Suunnittelija on mitoittanut tuloilman määräksi 55 litraa sekunnissa (+55 l/s) ja poistoilmamääräksi 63 litraa sekunnissa (-63 l/s). Tällöin painesuhteeksi muodostuu 0,87.

Uskoisin, että kaikki LVI-suunnittelijat osaavat mitoittaa talot kokonaisuutena ajatellen alipaineisiksi. Pientalojen suunnittelussa kuitenkin liian usein unohdetaan eräs todella tärkeä pointti: Ei riitä, että talo on kokonaisuutena alipaineinen, vaan alipaineisuus on tarkastettava kerroskohtaisesti!

Usein pientaloissa (oma-, pari-, tai rivitalo) on alakerrassa vähän tuloilmaa ja paljon poistoilmaa. Yläkerrassa tilanne on usein päinvastoin, paljon tuloilmaa ja vähän poistoilmaa. Tämä johtuu siitä, että alakertaan on usein sijoitettu keittiö, WC, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna. Näistä tiloista poistetaan paljon ilmaa.

Toisaalta yläkerrassa on monta makuuhuonetta joihin tuodaan puhdasta ilmaa. On siis tärkeää, että suunnitelmissa tarkastellaan sitä, kuinka paljon tuloilmaa (+) tuodaan ja kuinka paljon poistoilmaa (-) viedään kerroskohtaisesti. Tulo- ja poistoilmaventtiilien suhde on tärkeä ja kun otetaan huomioon, että lämmin ilma  luontaisesti pyrkii nousemaan ylöspäin, on yläkerran paineolosuhteisiin kiinnitettävä huomiota.

Hyvä suunnittelijamme otti tämän huomioon ja tasapainotti rakennuksen kerroskohtaisesti. Alla ilmanvaihtokuva yläkerrasta, joka on suunniteltu oikeaan paineolosuhteeseen. Tuloilmaa on +20 l/s ja poistoilmaa -26 l/s. Yläkerran painesuhde on tällöin 0,77. Tämä on selvästi alle 0,9, mutta tällä on haluttu korostaa sitä, että haitallista ylipainetilannetta ei pääse syntymään.

Oikein mitoitettu yläkerta

Reittimuutokset

Varsinkin korjausrakentamisessa on mahdotonta suunnitella reitit paperilla täysin paikkansapitäväksi. Suunnittelija on kuitenkin parhaan arvionsa mukaan arvioinut mahdolliset reitit ja suunnitellut niiden mukaisesti. Lopulliset reitit voidaan suunnitella vasta kun rakenteet on avattu ja nähdään mitkä ovat todelliset mahdollisuudet sijoittaa talotekniikka rakennukseen. Miksi nämä reittimuutokset ovat sitten ongelmallisia?

Mitä isommista muutoksista on kysymys, sitä suurempi vaikutus sillä on kanavien mitoitukseen. Kun suunnittelijat on arvioinut reitit ja piirtänyt kanavat niiden mukaisesti tekee hän myös mitoituksen. Siis juuri sen työn millä määritellään oikeat ilmamäärät ja paineolosuhteet rakennukseen. Mikäli kohteessa tehdään suuria muutoksia konsultoimatta suunnittelijaa tai ymmärtämättä ilmanvaihdon mitoitusta, voidaan joutua tilanteeseen jossa muutettu kanavisto ei pysty toteuttamaan oikeita paineolosuhteita. Lisäksi muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus energiatehokkuuteen, koska kanaviston vastapaine lisääntyy. Tällöin ilmanvaihtokone joutuu tekemää enemmän työtä ja kuluttaa näin ollen enemmän energiaa.

Kohta puoliin päästään siihen, miten teimme varsinaisen asennustyön. Jatkan asennustyöstä seuraavassa Hometalon korjauksesta -kirjoituksessa. Viimeksi lupasin kuitenkin laittaa kuvan asennuksesta.

Tässä iloinen asennustiimimme.

WP_20130723_002

Mainokset

Hometalon korjauksesta

Posted on

Kaveripariskunnalle sattui ohraisesti, kun ostamansa unelmien vanha talo olikin homeessa. Kun v-käyrä oli saatu normalisoitua, niin asiaan otettiin rationaalinen lähestymistapa. Tällöin voitiin todeta, että tässä on myös mahdollisuutensa. Nyt 1950-luvulla rakennettu talovanhus saisi uuden elämän, jossa otetaan huomioon niin terveellinen rakennetekniikkakin kuin moderni talotekniikka.

Kaverit ovat jeesanneet projektissa ja omalle kohdalleni jäi luonnollisesti pitää huoli siitä, että taloon saadaan terveellinen sisäilma. Lähes yhtä tärkeänä pointtina korjauksessa on saada nykyaikainen ja energiatehokas talotekniikka.

Päädyimme ratkaisuun, jossa taloon rakennetaan vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle hallittu ja hyvin suunniteltu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehokkaalla pyörivällä lämmön talteenottokennolla. Sähkökeskuksen uusimiseen päädyttiin, koska talon isännälle on tietoliikenneasiat hyvin tärkeitä ja osa sähköisestä talotekniikasta oli muutenkin aikansa elänyttä. Suunnitelmissa on myös tarkoitus toteuttaa valaistusta LED-ratkaisuilla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Jotta sisäilma ja rakenteet säilyvät terveinä nyt ja tulevaisuudessa valitsimme huolella LVI-suunnittelijan. Mietimme ratkaisun tarkasti ja vältimme yleiset karikot vanhan talon ilmanvaihtosaneerauksessa.

Yleisimmin suurimmat riskit liittyvät heikkoon suunnitteluun paineolosuhteiden osalta. Perinteisesti ilma tuodaan puhtaisiin tiloihin ja poistetaan likaisemmista. Toisin sanoen tuloilma venttiilit sijoitetaan olo- ja makuuhuoneisiin, sitten ilma poistetaan vaatehuoneista, keittiöistä, WC:stä ja kylpyhuoneista. Jos tätä sääntöä tuijottaa liian yksioikoisesti saattaa jossain tiloissa esiintyä haitallista ylipainetta.

Toinen riski vanhaa saneerattaessa on tekniikan sijoittelu, oikeat reitit kanaville tietää vasta sitten kun rakenteet on avattu. Kun uusia reittejä kanavistolle haetaan rakenteiden ehdoilla, vaikuttaa se merkittävästi ilmanvaihdon mitoitukseen. Jos mitoitus on pielessä, esiintyy usein ääni- ja ilmavirtaongelmia.

Mikä riski yksioikoisessa suunnittelussa piilee, miksi ylipaine on huono asia, miten karikot voi välttää ja voitiinko kanavat asentaa suunnitelmien mukaan vai tuliko rakenteet vastaan?

Palaan näihin kysymyksiin kuvien ja vastausten kera seuraavassa kirjoituksessani.

IV-suunnitelma_1