RSS-syöte

Hometalon korjauksesta

Posted on

Kaveripariskunnalle sattui ohraisesti, kun ostamansa unelmien vanha talo olikin homeessa. Kun v-käyrä oli saatu normalisoitua, niin asiaan otettiin rationaalinen lähestymistapa. Tällöin voitiin todeta, että tässä on myös mahdollisuutensa. Nyt 1950-luvulla rakennettu talovanhus saisi uuden elämän, jossa otetaan huomioon niin terveellinen rakennetekniikkakin kuin moderni talotekniikka.

Kaverit ovat jeesanneet projektissa ja omalle kohdalleni jäi luonnollisesti pitää huoli siitä, että taloon saadaan terveellinen sisäilma. Lähes yhtä tärkeänä pointtina korjauksessa on saada nykyaikainen ja energiatehokas talotekniikka.

Päädyimme ratkaisuun, jossa taloon rakennetaan vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle hallittu ja hyvin suunniteltu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehokkaalla pyörivällä lämmön talteenottokennolla. Sähkökeskuksen uusimiseen päädyttiin, koska talon isännälle on tietoliikenneasiat hyvin tärkeitä ja osa sähköisestä talotekniikasta oli muutenkin aikansa elänyttä. Suunnitelmissa on myös tarkoitus toteuttaa valaistusta LED-ratkaisuilla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Jotta sisäilma ja rakenteet säilyvät terveinä nyt ja tulevaisuudessa valitsimme huolella LVI-suunnittelijan. Mietimme ratkaisun tarkasti ja vältimme yleiset karikot vanhan talon ilmanvaihtosaneerauksessa.

Yleisimmin suurimmat riskit liittyvät heikkoon suunnitteluun paineolosuhteiden osalta. Perinteisesti ilma tuodaan puhtaisiin tiloihin ja poistetaan likaisemmista. Toisin sanoen tuloilma venttiilit sijoitetaan olo- ja makuuhuoneisiin, sitten ilma poistetaan vaatehuoneista, keittiöistä, WC:stä ja kylpyhuoneista. Jos tätä sääntöä tuijottaa liian yksioikoisesti saattaa jossain tiloissa esiintyä haitallista ylipainetta.

Toinen riski vanhaa saneerattaessa on tekniikan sijoittelu, oikeat reitit kanaville tietää vasta sitten kun rakenteet on avattu. Kun uusia reittejä kanavistolle haetaan rakenteiden ehdoilla, vaikuttaa se merkittävästi ilmanvaihdon mitoitukseen. Jos mitoitus on pielessä, esiintyy usein ääni- ja ilmavirtaongelmia.

Mikä riski yksioikoisessa suunnittelussa piilee, miksi ylipaine on huono asia, miten karikot voi välttää ja voitiinko kanavat asentaa suunnitelmien mukaan vai tuliko rakenteet vastaan?

Palaan näihin kysymyksiin kuvien ja vastausten kera seuraavassa kirjoituksessani.

IV-suunnitelma_1

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: